Hupsansaa!

Käytin tämänviikkoisen Finnish Design Shopin kolmen päivän alen hyväkseni ja tilasin jo parin vuoden ajan haaveilemani kerrossängyn lastenhuoneeseen. Ehkä muutaman vuoden päästä tulevat molemmat kerrokset käyttöön :) Siihen asti Typy saa nukkua alasängyssä ja vauvalle luovutetaan Peti. Koska Peti ei mahdu meidän makkariin, tällä hetkellä vahvimpana suosikkina ensisängyksi on Vaavisänky, ei vähiten pienen koon sekä hankkimisen ja eroon pääsemisen helppouden takia.

Kerrossänkyratkaisuun vaikutti rajallisen tilan lisäksi vahvasti se, että Typy ei ole oikein koskaan oppinut nukahtamaan Petiin sen ollessa suurimmassa muodossaan. Liekö sänky liian leveä vai missä vika, siellä ei pysytä. Tullaan joka ilta kymmenen, parikymmentäkin kertaa pois kunnes aikuisten väsynyt pinna kiristyy liikaa ja Typy siirretään matkasänkyyn. Leveä Peti ja matkasänky samassa huoneessa vievät yhdessä muiden kalusteiden kanssa käytännössä kaiken leikkitilan lattialta.

Mitään takuitahan ei ole siitä, että hän uudessa sängyssään pysyisi yhtään sen paremmin. Kokeillaan ja toivotaan parasta. En laittaisi pahakseni mikäli Typyn nukahtamiskuviot olisivat selvät ennen vauvan tuloa.

Voi se uusi hyllykkökin olisi hieno ja kätevä. Voi tätä ihmisen materian himoa.

Kuva: Ava Room Oy

Mainokset

Sukulaiset

Joltain aiemmalta Tukholman-reissulta ostin meille ihanaisen Tiogruppenin tyynynpäällisen, jolla on ollut seuranaan sohvan toisella laidalla Ikean blogityynynpäälliset. Nyt saivat ikealaiset marssia kaappiin odottamaan parempia aikoja: löysin Tukholman-tuliaiselle Suomen-serkun, joka passaa mainiosti sen kaveriksi. Ihan serkuksilta näyttävätkin.

Zibidie ♥ Pirput parput!

P.S. Testailen uutta ulkoasua. Tuo bannerikuva on kehno, mutta menköön kunnes kehitän jotain parempaa. Oon ollut ihan orpo siitä lähtien kun vaihdoimme Maciin ja Photari jäi vanhaan koneeseen :( Haluisko joku kiltti graafikkokulta tai muuten vain taitavaa tarjota auttavaa kättään, edes pikaisesti?

AVA Roomin päiväpeite myytävänä

Ajattelin testata, kiinnostuisiko joku ostamaan kuvan mukaisen AVA Roomin päiväpeitteen. Peite on luonnonvalkoinen ja mallia Junior eli taittuu ja kiinnittyy tarroilla siististi tuonne patjan alle. Koko on 90 x 200. Tilattu 19 cm korkeaan patjaan, ja koska pelivaraa on, sopinee hyvin tuosta muutaman sentin ohuemmalle tai paksummallekin patjalle. On oikein siistissä kunnossa, kerran pesty myyntiä varten. Kankaassa ei kulumaa, tahroja tms. Lisäksi pakettiin kuuluu samaa kangasta oleva 50 x 60 -tyynynpäällinen, joka on käyttämätön. Tyynynpäällinen kuvassa kaksin kerroin. Täältä löydät laadukkaampia kuvia peitteestä ja tyynypussista.

Setin hinta uutena n. 170 €, tarjouksia voi laittaa osoitteeseen milla.emeliina@yahoo.com. Halvalla lähtee, vaikka eivät uusille juuri kalpenekaan ;)

Pikkuruiset tuolit

Tuli alkuvuodesta pohdittua pitkäänkin, millaisella tuolilla Typy saa jatkossa tehdä taiteilu- ja askarteluhommansa. Suurin osa lastentuoleista tuntuu olevan samaa sarjaa – no, kuin muukin lapsille suunnattu materia. Joitain katseen kestäviäkin löytää kunhan jaksaa tonkia.

Tuolien kaveriksi hain pöydän Ikeasta, vaikka piti kellarissa lymyilevä vanha pikkupöytä madaltaa ja maalata. Totesin, että ei saa tyttö kohta pöytää ollenkaan, jos sitä jäädään odottelemaan.

Kuvan tuolit: 1. N65 – Artek, 2. Mouette armchair – Tolix, 3. Kiki – Leo-Matti Ojala Oy, 4. Lou Lou Ghost – Kartell

Arvatkaapa, mitä seuraavista tuoleista päätyi meille kesällä kaksin kappalein?

Muistilappu

Kuva on niin heikko kuin olla saattaa, mutta laitanpa itselleni ja muillekin innostuville muistiin tuon laattojen ladonnan. Kuva on otettu tukholmalaisessa meze-ravintolassa, jonka nimestä ei sen tarkempaa muistikuvaa ole. Ruoka oli hyvää, sen muistan :)

Ladontaan on käytetty 10×10- ja 15×15-kokoisia kiiltäviä, valkoisia laattoja. Sitten vain seinä on jaettu osioihin, joissa laatat ladottu keskenään eri tavoin. Yksinkertaista, mutta hauskan elävää. Ajatontakin, uskoisin. Kävisi mielestäni mainiosti sekä keittiön välitilaan että kylppäriin. Paitsi suihkun lähelle tuossa olisi itseni kaltaiselle siisteysintoilijalle ihan liikaa saumoja: voi sitä jynssäystä.

Iltaisin nukahdimme väsynein jaloin syvään uneen

Tosiaan, toista kertaa ei meidän pesueemme Tukholmaan laivalla painele. No, päivälaivaa voisin joskus kokeilla, mutta yö, voi yö. Meillä oli tilava ja rauhallinen hytti, mutta olipa silti kaikkea: laivan sumutorvi, kuulutukset käytävältä, levoton lapsi sekä ruotsalaisherran tarinointi seinän takana (onneksi sentään ruotsin kielen kauniin soljuvalla nuotilla). Yöuneni jäivät molempiin suuntiin muutamaan hassuun tuntiin. Laivan asiakaskunta oli tiedättekös jotain aivan muuta kuin menneinä aikoina: venäläisiä ja japanilaisia matkaajia oli silmiinpistävän paljon, samoin ruotsalaismamuja.

Hotellissa kyllä koisasimme kunnolla koko sakki. Ja ne aamiaiset, ah! Perillä ei valittamista ollut muutenkaan. Paitsi Mujin osastossa, joka oli pettymys. Myös muutamaa viikkoa aiemmin Tukholmaan avattuun COS:iin olin ladannut melkoisia ennakko-odotuksia – täyttyivät kaikki.

Teininä, kun ruotsalaiset vaateketjut eivät olleet vielä aloittaneet invaasiotaan koto-Suomeen, oli Drottninggatanin H&M nuoren neidon paratiisi. Nyt koetimme kiertää kyseiset nurkat kaukaa ja suuntasimme askeleemme kohti Södermalmia tai Vasastania. Vanhentunut rouva koki COS:n vaatetankoja kolutessaan kuitenkin samaa riemua kuin nuorena plikkana turistien kantakadulla. Olisin ottanut kaikki, näillä pystyisin vaatettamaan itseni täysin! Lopulta marssin kaupasta ulos kuuden vaateparren kanssa, tiukan karsimisen jälkeen.

Tiogruppenilta poimin muutaman arkirakkaan, American Apparel tarjosi jokusen päällepantavan myös. DesignTorget oli ihan yhtä täynnä kaikkea kivaa kuin ennenkin, jotain pientä tarttui sieltäkin mukaani. Ingela P Arrheniuksen julisteita ihailin pitkin matkaa, mutta valinnan vaikeus tuli väliimme. Mietin siis rauhassa, tilaan myöhemmin jostain. Vasta kotona huomasin, että hyllystä kurkkiva sirkusmaatuska on saman naisen aikaansaannoksia.

Typy sai matkata laivan lisäksi metrolla, raitiovaunulla sekä bussilla – kokeneen reissunaisen elkein. Jokunen leikkipuistokin kierrettiin, Vasaparken parhaimpana. Junibackenin päätimme suosiolla jättää myöhemmille ikävuosille. Häissä oli niin ihastuttava ruotsalaispikkuserkku, ettei sinä iltana uni meinannut tulla laisinkaan. Parasta matkassa oli pienen omien sanojen mukaan kuitenkin ”iso puisto” (Skansen). Hirviä, karhuja, apinoita, pöllöjä, ahmoja, biisoni, hylje, lampaita, hevosia – näistä riittää juttua edelleen. Vanhan kaupungin laitamilla näimme myös hevosenkakkaa kadulla, se oli metkaa se.

Missä mun avaimet on?

Jotenkin onnistun aina laittamaan lompakon, bussikortin, kännykän ties minne. Puolitosissani joskus harkitsin ostavani Hulluilta Päiviltä sellaiset senioreille suunnatut piippaavat avaimenperät. Viime aikoina olen kyllä pärjännyt paremmin. Kun on saanut lapsen puettua ja päässyt ulos asti, ei todellakaan halua huomata, että täytyy palata ylös hakemaan jotain. Saati että olisi jäänyt vielä viime viikolla vallinneisiin paukkupakkasiin ilman avaimia pienen kanssa ihmettelemään.

Eteisemme on kapea eikä siinä ole minkäänlaista hyllyä taikka pöytää. Avainten säilytykseen on kuitenkin löytynyt toimiva ratkaisu jo vuosia sitten DesignTorgetilta. Taisivat olla ensimmäisten porattujen joukossa tässä asunnossa nuo reiät. Oven vierestä on helppo napata avaimet mukaan, vaikka olisi mikä kiljuva lapsi kainalossa.

En kyllä minkäänlaista säläkoriratkaisua haluaisikaan, sillä sinne sitten aina kertyy, kaikenlaista. Meidän magneetteihin ei avainten lisäksi muuta mahdu, eikä Typykään niihin vielä pääse käsiksi. Toivotaan, että pahin tavaroidenjemmausvaihe on jo ohi kun ylettyy eli keksii käyttää jakkaraa.

P.S. Kiitos tunnustuksesta Lumimarja! En nyt jakele eteenpäin, kun tuntuvat jo taas pyörineen kaikkialla. Suosittelen lukemistoksi erityisesti oikean laidan linkkilistalla olevia blogeja :)