Päivämme oli tänään vihertävä. Teimme Typyn kanssa aamupäivällä pyöräretken metsään. Tutustuimme sellaisiin perusjuttuihin kuten metsäpolku, mistä meidän citypupulla ei ollut ennestään hajuakaan. Pitänee mennä useammin puiden katveeseen, mustikka-apajille. Kuusesta kurvasimme erään lähiruokakaupan kautta kotiin.
Kotiin tullessa pyörän etukorissa heiluivat kepeän vihreät mustikanvarvut. Mietin poimiessani, saakohan niin tehdä. Päädyin siihen, ettei mustikka ole rauhoitettu, joten ihan vapaasti kai niitä varpuja saa ottaa, jos kerran marjojakin. No ei saa ilman maanomistajan lupaa. Hups.
Illalla lähden lätkimään pesäpalloa. Oho. Typyn mentyä nukkumaan luen: imen itseeni sanoja ja sivistystä. Yritän tonkia kirjan kaveriksi kaapeista irtokarkkeja, jotka ostin juhannukseksi. Ensin piilotin ne itseltäni, minkä jälkeen Kulta on näemmä päättänyt laittaa ne vielä parempaan talteen. Minä ja salmiakki, voi voi.
Mikä kirja on ilahduttanut viimeksi? Suositelkaahan, jotta saan taas kirjaimista kiinni.
Aikuistumassa 