Näpräilyn ihanuus

Olisin voinut valita ammattini toisin. Voisin tehdä käsilläni jotain, saada aikaan konkreettista epämääräisen sijaan. Voi, olisittepa nähneet, kuinka innoissani eilen paketoin lahjaa ystävien tulevalle vauvalle. On mukava antaa kaunis lahja sellaiselle, joka kauneuden näkee. Joskus suoraan sanottuna harmittaa antaessaan lahjan, jonka eteen on nähnyt paljon vaivaa eikä saaja oikein osaa arvostaa. Syyhän on tietty lahjan antajassa, mitäs lykkään oman makuni mukaisia kamoja sellaisille, joilla on eri mieltymykset ;)

Kävimme tänään Typyn kanssa rautakaupassa hakemassa mustaa d-c-fix:iä ja kypärän kanssa säätäminen jatkui. Toisessakin kypärässä oli merkin logo, sellainen sentti kertaa sentti, ja eroonhan siitä oli päästävä. Luulin logon olevan tarra ja aloin rapsuttaa kynnellä irti, jolloin merkki mureni hiluina pois kuin maali ikään. Eihän se siististi lähtenyt, jotain liimatöhnääkin jäi. Kokeilin irrottaa liimaa kynsilakanpoistoaineella, mistä muovi ei luonnollisesti tykännyt. Noh, nyt mulla on kypärässä kesäpilvi ja liitelevä lokki :) Hauska siitä tuli eikä ole kellään samanmoista. Tämä pottasaaga päättyy tähän.

Iloisena yllätyksenä posti toi jo tänään mulle teippejä, joihin taisin kaltaisteni tapaan hurahtaa. Noitahan voi laittaa minne vaan. Kulta varmaan tykkää kun dymoilun kaveriksi tulee teippailu, hehee.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s