Kovasti koettivat myyjämammat tarjota punakirjavia neuleita kuullessaan, että tytölle olen ostamassa. Ehei, mustavalkoista tai harmaavalkoista halusin.
Tallinnasta saa kyllä edelleen pilkkahintaan noita villaneuleita, oikein sääliksi käy tekijöiden tuntipalkkoja. Typylle on ensi talvea odottamassa kissapaita sekä tupsupipo. Muuten ostokset jäivät vähäisiksi, noiden lisäksi muutama neule Zarasta ja siinä se. Vaatekauppojen valikoima oli ihan muulle maulle suunnattu ja pikkuputiikeissa oli yllättävän työlästä poiketa naukuvan Typyn kanssa. Monet portaat, rikkimenevää tavaraa, hiki ulkovaatteissa, kaikenlaista.
Mukulakivikadut olivat turisteista tyhjillään ja aurinkokin välillä lämmitti. Paljon oltiin ulkona siis ja iltaisin koko sakki rättipoikki.
Pipostakin yritin kuvaa saada, mutta yritykseksi jäi kun Typy sanoi viuh. Taisi olla myssy mieleinen, kun piti (sitäkin) sisällä pitää päässä. Talvikengät pitää nykyään myös aina saada jalkaan, sisälläkin. Niin, että kohta ollaan jalat hiessä. Ja sukat laitetaan käsiin, tottakai.
Aikuistumassa 