No ”vähän” jäi vaivaamaan pääparkaani tämä edellisen postauksen opossumi-asia. Tutkin asiaa internetin syövereissä ja sain omatuntoni rauhoittumaan. Siis vaikka piponi on kudottu langasta, jossa merinovillaan on sekoitettu opossumin karvaa, tämä on turkistuote, jota pystyn käyttämään. Eurooppalaiset ovat tuoneet opossumin Uuteen Seelantiin 1800-luvulla, eikä sillä ole siellä luonnollisia vihollisia. Opossumeja ei suinkaan kasvateta turkisteollisuutta varten, vaan ne ovat tuhoeläimiä, jotka syövät ”kaiken” vihreän, mitä vastaan tulee. Näin ne ovat todellinen vaara uhanalaisille lintu- ja kasvilajeille.
Materiaali on ihanan pehmeää, lämmintä ja kevyttä. Myönnettävä on, etten pipoa ostaessani tiennyt, millainen eläin on kyseessä. Ajattelin kai, että tässä nyt on lampaanvillaa ja jotain muuta villaa. Tai oikeastaan en juurikaan ajatellut. Nyt olen astetta fiksumpi.
Se, kannattaako suomalaisen ostaa yhtään mitään maapallon toiselta puolelta tänne lennätettyä, onkin sitten toinen juttu.
Lisätietoa aiheesta vaikkapa täältä, täältä, täältä ja täältä.
