Mestarikokki

En ole koskaan opetellut tekemään kastikkeita, sellaisia kunnollisia. Toisin sanoen mulla ei ole hajuakaan siitä, miten kastikkeista ei tule litkua. Tein tänään Typylle kasvissoossia, josta tuli, kuinka ollakaan, vetelää. Muistin, että yläkaapin perukoilla on perunajauhoja ja että niitä voi käyttää suurustamiseen. En ollut koskaan kokeillut, mutta nyt päätin olla rohkea. Paketin kyljessä lukee, että jauhoja laitetaan 2 rkl litraan nestettä, joten näin tein. Lykkäsin sekaan ja koska mulla oli epäilykseni, että on olemassa paakkuuntumisen vaara, vispasin vispilällä minkä ehdin. Tuloksena oli noin 1½ sentin läpimittaisia jauhopalloja kelluskelemassa ympäri kattilaa. Hyvä minä!

Keräsin suurimmat pois lusikalla ja survoin loput sauvasekoittimella näkymättömiin. Huomenna ruokakriitikko testaa taas.

Miksi mulla sitten on perunajauhoja kaapissa? Koska olen surkea kotikokki, olen perehtynyt vauvanruokaoppaisiin. Niissä suositellaan tekemään vauvoille kiisseliä. Niinpä metsästin keväällä kiisseli mielessäin jauhopurkkia kaupasta. Kiisselit on edelleen syömättä eikä varmaan ihan heti tässä perheessä syödäkään. En edes tykkää, sellaista limaista se on.

Kulta kommentoi toilailujani: ”Toi on sitä uusavuttomuutta”. Sitäpä sitä.

Tiistaina alkaa työt. Toivottavasti stressi ei kasva sietämättömäksi. Ja toivottavasti olen parempi omassa ammatissani kuin kokin roolissa.

Advertisements

One thought on “Mestarikokki

  1. Päivitysilmoitus: Tilannekatsaus « Aikuistumassa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s