Kiire

Typyllä tuntui olevan muutaman kuukauden ajan jonkinlainen suvantovaihe kehityksessään. Olemme odotelleet, milloin hän lähtee kunnolla liikkeelle, milloin kasvattaa ensimmäisen hampaan.

Sitten alkoi tapahtua. Eräänä päivänä pieni ryömi eteenpäin eikä vain peruutellut näennäisen päämäärättömästi. Muutamaa päivää myöhemmin alkoi konttaus, joka muuttui parissa päivässä sujuvaksi. Onhan sitä konttausasentoa jo 1½  kuukautta harjoiteltukin, yöt läpeensä. Samoihin aikoihin kasvatettiin ensimmäinen hammas, kaksi päivää myöhemmin seuraava. Vappuna käytiin usean sadan kilometrin automatkalla, viikko tätä ennen Typy oli ensimmäistä kertaa yön hoidossa. Siirryttiin rattaisiin, tutustuttiin hammasharjaan. Kaikenmoista.

Ei ole yhtään ikävä avutonta vastasyntynyttä, tää on paljon siistimpää. Kun osataan näyttää oma tahto ja kikatellaan hassuille jutuille. Mennään illalla nukkumaan kuten isot ihmiset eikä rääytä puolta yötä.

Töihin on kuitenkin ikävä: oikeisiin töihin, pois kotiorjuudesta. Kaipaan haastetta aivoilleni, pelkään menettäväni nämäkin mahdollisuuteni työelämässä, jos olen pitkään kotona. Mieluisin ratkaisu olisi osa-aikatyö. Sosiaalipolitiikan tutkija Tapio Rissanen tuntuu olevan kanssani samoilla linjoilla:

Keskeinen ongelma työelämään palaamisessa on, että vain vajaalla puolella äideistä on työsuhde, joka jatkuu myös tuen käytön jälkeen. Varsinkin jos äiti on heikosti kiinnittynyt työmarkkinoille ennen lapsen syntymää ja hankkii useita lapsia, syntyy monien vuosien äitiys- ja vanhempainrahan sekä kotihoidon tuen ketju, jonka aikana äiti syrjäytyy työmarkkinoilta.

Nykyinen työsopimukseni loppuu heinäkuussa, syksyn aikana haluaisin aloittaa uudet urakat. Vaan sitä ennen lomailen koko kauniin kesän. Enkä meinaa syrjäytyä. Vähän silti pelottaa, löydänkö ikinä mitään.

Mainokset

2 thoughts on “Kiire

  1. Moi,
    hieno saavutus likalta, että on jo liikkeellä. Onnittelut koko perheelle! Toki ymmärrän nuo tunteet siitä, että löytyyköhän enää mitään työtä ja syrjäytyyköhän sitä jne, mutta koetan valaa lohtua. Kyllä niitä löytyy sitten, kun niitä oikeasti haluaa alkaa etsiä. Itsekin olin vallan työttömänä poissa työelämästä, kun määräaikaista sopimusta ei tietenkään jatkettu sen loppuessa vanhempainvapaan aikana. Mutta kylläpä vaan töitä on riittänyt ja vieläpä paljon kivempia hommia kuin ennen lapsen saamista.

    Onnea etsintään!

  2. On kyllä kivaa kun niin pitkään aikaan ei tullut mitään läpimurtoa kehityksessä. Nyt tapahtuu kerralla hurjasti, joka päivä uutta.

    En muuten stressaisi työjuttuja, mutta osuu meidän alan maan huonoin työllisyystilanne juuri näille seuduille. Mitään ei ole tarjolla. Harmillista, sillä tykkään työstäni kovasti. Kiitos tsempeistä, kai tämä aikanaan järjestyy.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s