Nimellä paiskaaminen

Viime päivinä on pohdittu, miltä se meidän Typy oikein näyttää. Raskausaikana ajattelin, että nimen valinta varmasti helpottuu, kun näkee, millaiselle tyypille valinta tehdään. Ja hitot. Kyllähän tuolle nyt kävisi monenmoinen. Ihan samoilla perusteilla siis on ehdotuksia karsittu harvempiin kuin aiemminkin. Seuraavien kriteerien tulisi täyttyä:

  • Pehmeä, sointuva nimi: ei kovia konsonantteja, kuten K tai R.
  • Lyhyt, helppo lausua.
  • Toimivuus myös ulkomailla tärkeää.
  • Kirjoitusasu selvä: ei siis mielellään sellaista nimeä, jota löytyy eri kirjoitusasuilla (ja joutuu aina selventämään, miten kirjoitetaan).
  • Etu- ja sukunimen muodostettava kaunis kokonaisuus.
  • Ei liian yleinen, muttei liikaa yritystäkään (kaiken maailman Jerryt ja Janicat, hyi olkoon).

Tänään saatettiin löytää osuva nimi lintusellemme. Kulta olisi tapansa mukaan halunnut lyödä asian heti lukkoon, minä vielä pohdiskella rauhassa. Toista nimeä ja sen mahdollista olemattomuutta mietitään sitten seuraavaksi. Kolme nimeä tuntuu juuri nyt liioittelulta, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos ahneus iskee.

Janoaisin vinkkejä, miten paljastaa nimi nimiäisissä jotenkin hauskan sutjakasti. Ja sitten on tuo kummiasia. Itselläni ei kummeja ole lapsena ollut kun olen pakanana elänyt, enkä koe asiasta kärsineeni. Mitäs mieltä olette kummin roolista, jos perinteinen kristillinen kasvatus ei asiaan kuulu?

Advertisements

5 thoughts on “Nimellä paiskaaminen

  1. Kuka kummi nykyisin missään mitään kristillistä kasvatusta enää antaa? Jumalaton maailma on tehnyt kummin roolista puhtaasti lahja-automaatin, joten miksei sellaista voisi valita nimiäisissäkin?

    Riippunee enemmän siteistä, perhesuhteista jne, millaisen roolin ”kummi” lapsen elämässä ottaa/saa.

    BTW, jokseenkin hyvät kriteerit nimen valinnassa. =D

  2. En tuosta kristillisestä kasvatuksesta tai lahja-automaatista niin perusta kummin tehtävänä, mutta itselle ainakin rippikoulusta on jäänyt mieleen, että kummin tehtävä olisi huolehtia myös lapsesta, jos vanhemmille sattuu jotain. Ehkä tällä perusteella voisi olla hyvä ajatella, että lapsella olisi joku nimetty luottoaikuinen kummina, johon lapsi voisi luoda turvallisen suhteen. Mene ja tiedä sitten.

    Nimenpaljastuksesta saa ainakin hyvän ohjelmanumeron, jos ristiäisvierailla arvuuttelee nimiehdotuksia ja kirjaa ne vaikka ylös isolle paperille seinälle! Jospa vaikka joku vieraista arvaisi oikein =)

  3. etar isiav: Sitä juuri olen miettinyt, onko reilua kellekään moista ”lahja-automaatin” titteliä luovuttaa. Että eikö voisi antaa ihmisille vapauden ostaa lahjoja silloin kun heiltä itsestä siltä tuntuu. Muodostukoon ihmisten tärkeys Typylle muuten kuin lahjomisen kautta.

    Hmm, vaikuttaa siltä, että olen kallistumassa kummittomuuden kannalle…

    nonparilli: Tuon näkökannan asiaan olin ihan kokonaan unohtanut – tosin lienee menettänyt merkitystään nykymaailmassa, sekin. Mutta onhan tuo ajatuksena kaunis, että on tuki ja turva, jos jotain sattuisi.

    Jos nyt päädymme eniten pinnalla olevaan nimeen, sen taustoista saa tarinaa ja kuvitusta juhliin. Mikä parasta, tarinan saa liitettyä mutkan kautta myös sukunimeemme. Oikein kutkuttaa tehdä luoda vieraille salapoliisitehtävä ratkaistavaksi :)

  4. Itselleni kummit ovat aina olleet erityisasemassa olevia aikuisia. Johtunee varmasti siitä, että omat vanhempani ovat halunneet antaa kummeille tämän roolin ja huomaan itsekin ajattelevani samoin: kummitäti on enemmän kuin täti. Koen itse myös kummitätinä yhdeksi tärkeäksi rooliksi sen, että annan kummilapselleni ”erityishuomiota”, hän on minulle erityisasemassa – en pidä pahana, että kukin lapsi saa välillä erityiskohtelua jonkun aikuisen suunnasta. Hyvältähän se tuntuu, varsinkin kun muuten joutuu jakamaan vanhempiensa huomion sisarustensa kanssa. Itse koen todella tärkeäksi valita lapselleni hyvät kummit – se on samalla myös mielestäni minun ja mieheni puolelta ystävyyden korostamisen ja vahvistamisen ele valitsemiamme kummeja kohtaan.

  5. pilami: Kiitos kommentistasi – hyvin perustelit ja laittoi miettimään, että riistetäänkö tässä lapselta jotain, jos jää ilman kummeja. Näyttäisi nyt kuitenkin siltä, että emme ketään tärkeäksi aikuiseksi erikseen nimeä, meni syteen tai saveen :)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s