Jossain vaiheessa ennen remontin alkua Kulta suunnitteli purkutöiden hoitamista itse. Onneksi muut työt painoivat päälle ja tuokin rasti jätettiin ammattilaisille. Välineet, voimat ja ideat olisivat loppuneet kesken alta aikayksikön. Kylpyhuoneessa ollut amme oli valurautaa ja se oli muurattu paikoilleen paksuilla punatiilillä. Remonttimiehen arvion mukaan amme painoi parisataa kiloa ja sen irrottamisessa jouduttiin lopulta turvautumaan hillittömän kokoiseen rautakankeen.
Onneksi en ollut paikalla tuhoamistyön ollessa käynnissä. Saapuessani asunnolle miehet lopettelivat työpäiväänsä ja koko asuntoon oli kunnollisista suojauksista huolimatta laskeutunut punainen tiilipöly. Remonttimiehistä puheliaampi päivitteli käytävään kaikunutta meteliä.
Mutta hei, projekti etenee eikä kosteusyllätyksiä löytynyt.
Aikuistumassa 
Jei, nythän se remppa on jo hyvällä mallilla! Kun kerran kosteuksia ei löytynyt, niin aikataulussa on ihan mahdollista pysyä. Pikkuneitikin jaksaa ehkä odotella sen aikaa :)
Mitä nyt tänään pojat piikkasivat alakerran naapurin katosta läpi. Tästä lisää myöhemmin.