Keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu?

Vieraat lähtivät tänä aamuna siinä vähän ennen neljää, joten taisivat viihtyä. Käytiin me vähän shampanjaa nauttimassa ja tähtisädetikkuja heiluttelemassa tuossa etupihalla, mutta muuten pysyttiin oman kodin suojissa.

Voih. Tänään iltapäivällä kävimme uuden elämän kunniaksi tallustelemassa kirpeässä pakkassäässä. Aikamoiseksi hiihtämiseksihän se kuitenkin meni, tallustellessa olisin saanut kuolion varpaisiini. Talvipukeutumiseni on melkoisen esteettislähtöistä, vaikka varpaiden verenkierto huutaa vähintäänkin vaelluskenkiä kaverikseen pakkassäähän.

Aika moni kahvila tuntui olevan kiinni ja niissä auki olevissa oli istumapaikat vähissä. Päädyimme vanhuskahvilaan: liian kirkkaasti valaistuun, liian kolkkoon, liian keski-ikäisten asiakkaiden joukkoon. Tilaa siellä kuitenkin juuri tästä johtuen oli. Musiikki oli ilmeisesti yritetty sopeuttaa asiakaskunnan makuun; kiitos kahvihetken mulla soi vieläkin päässä Aikakoneen Keltainen. Sopii muuten ihan hiton hyvin juuri tähän vuodenaikaan.

Silti, tammikuu kuulostaa reilusti lupaavammalta kuin joulukuu. Kesää kohti. Nyt lähden kaivelemaan koirankarvalapaseni laatikon uumenista, jotta ensin tästä talvesta selviän.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s