Jos vauvat ovat oikeasti tuollaisia, mitä Typy on ollut tänään, mä tykkään. Vaan normaalistihan hän on kaiken aikaa itkuinen (ellei nuku tai syö) eikä viihdy hetkeäkään omissa oloissaan. Vain sylissä pystyasennossa on hetken hiljaa. Ehkä. Ja oikeastihan vauvat saattaa olla ihan jees ellei niitä jatkuvasti satu. Mennyt viikonloppu oli suorastaan tuskainen ja ihan perseestä.
Väsymys pehmentää pään. Ehkä metallijätteeseen printterin lykännyt tyyppi on tuore äiti hänkin. Vai millä tuon selittäisi. Kun keräyspisteelle on kuitenkin erikseen mentävä, miksi kukaan tuollaista kiusallaan tekisi.
Koska muilla lentävät ajatukset itseä viuhemmin, linkkaan pariin mielenkiintoiseen kirjoitukseen – ja erityisesti niiden kommenttiosioihin:
- Project Mamassa pohditaan hankkiako vai ei. Sitä toista lasta.
- Kemikaalicocktailissa mielipiteitä suuntaan jos toiseen H1N1-rokotteesta.
meidän 2kk vauva on tyytyväinen ja hyväuninen,
odotan tämän kostautuvan viimeistään teini-iässä…
voimia:)
No niin. Jatkossa kannustan itseäni sillä tiedolla, että kaikki tämä huuto palkitaan teini-iässä.