Viime viikonloppuna raivasimme mahtavan tehokkaasti kotiamme turhasta tavarasta. Ylimääräisten vaatteiden ohella vintille löysi tiensä myös Kullan rakkaudella väsäämä sohvapöytä, jonka seuraajaksi haimme alla olevan kalusteen. Edellinen sohvapöytä oli tumma ja raskaahko, joten uuden tulokkaan myötä olohuoneen ilme muuttui kertaheitolla keveämmäksi.
Pienempää pöytää on saatavissa mustana ja valkoisena; päädyimme valkoiseen, mikä lienee paremmin aikaa kestävä väri. Valkoiset huonekalut näyttävät hyviltä vuosikymmenestä toiseen, mutta musta näytti 80-luvun jälkeen pitkään aika huonolta. Muistaisin. Pöydän matalampi osa on vain 25 cm korkea, joten tosi matala taso on kyseessä. Siihen saa sitten mukelo lätkittyä pikkuruisia sormenjälkiään heti kun oppii vähänkin maan tasosta nousemaan. Hetkisen mietin, onko tuo lapsiperheen pöytä ollenkaan, kunnes tulin ajatelleeksi, että on sen alla ainakin pienen ihan huippua ryömiä ja hengailla kun näkee läpi.
Pöydän kanssa samanlaista muotokieltä on olohuoneessamme valmiina jo useammassakin esineessä. Pöytää ympäröivät Innovationin Puzzle-sohva sekä 50-luvulla Seutulan lentokentälle suunnitellut tuolit, jotka kylläkin kaipaavat kipeästi uutta verhoilua. Lisäksi pöydän yläpuolella roikkuu Artemiden Talo suspension -valaisin ja televisionkin muotoilu sopii sarjaan kuin nakutettu. Mikäli pinta-alaa olisi enemmän, seuraan passaisivat vielä mainiosti vaikkapa alla olevat Hayn Hee-tuoli ja Minus Tion City Sunday -lehtiteline. Ehkä sitten seuraavaan kotiin.

Kuvat: pöytä Asko, tuoli ja lehtiteline Finnish Design Shop
Päivitysilmoitus: Riskienhallintaa « Aikuistumassa
Päivitysilmoitus: 2010 in review « Aikuistumassa